Matka alkaa

Matka ammatilliseksi opettajaksi alkaa henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatimisella. Tässä tekstissä vastaan HEKS-keskustelua varten ennalta annettuihin kysymyksiin. Ensimmäisen kysymyksen osalta vastaukseni löytyy kuitenkin tämän nettisivun etusivulta.

Osallisuuden käsite

Osallisuus on tunne, jossa henkilö tuntee kuuluvansa osaksi jotakin yhteisöä ja on tietoinen mahdollisuuksistaan osallistua ja vaikuttaa, sekä tulla kuulluksi ja hyväksytyksi. Osallisuus syntyy yhteisöissä vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ajatusten jakaminen lisää osallisuuden kokemusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Osallisuutta on siis yksilön oma kokemus osallisuudesta, joka ei välttämättä synny automaattisesti osallistumalla yhteisön toimintaan. Yhteisössä osallisuus edellyttää todellista yhdessä toimimista siten, että yhteisön jäsenellä on myös yksilönä mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisön asioihin.

Pedagoginen osaamiseni tänään suhteessa ammatillisen opettajan osaamistavoitteisiin

Pedagoginen osaamiseni on lähtöisin pääosin seikkailukasvatuksen opinnoista (seikkailupedagogiiikka), luontoelämysten ohjaamisesta, jonka lisäksi olen toiminut vajaan vuoden ammatillisena opettajana, pääasiassa aikuisopiskelijoille. Kokemusta on siis varsin vähän, toki koko aiempi työhistoria ja etenkin neuvontatyö yritysten parissa on valmentanut toimimaan ihmisten parissa. Alla ajatuksiani osaamisestani suhteessa opettajan ammattitaitovaatimuksiin.

Tutkiva ja kehittävä opettaja:

• Ammattikasvatuksen tietoperustani on vielä heikko ja pedagoginen osaamiseni rajoittunut, en tunnista vielä “omaa tyyliäni”. Aiempi kokemukseni rajoittuu suppealle pedagogiselle pohjalle, jota toki tukee pitkään tehty neuvonta- ja ohjaustyö työelämässä.
• Kestävä kehitys on vahvuuteni ja sitä haluaisin tuoda mukaan kaikkeen opetustyöhön. Suunnitelmallisesti olen toteuttanut sitä tähän saakka ainoastaan yrittäjyyden opetuksessa, sillä pidän vastuullisuutta yhtenä tärkeimpänä yrityksen kilpailuvalteista.
• Oman osaamisen kehittäminen: ensimmäisen opevuoteni on sisältänyt jatkuvaa oppimista, opiskelua ja kasvua, mutta vuosi on ollut melko kaoottinen. Toivon, että kehittymiselle löytyy aikaa ja opiskelurauhaa toisen lukuvuoteni aikana. Opetuksen kehittämistoimintaa on kuitenkin tehty paljon ja jaamme tiimissä lähes kaiken materiaalin ja tulokset toisillemme. Tämä onkin minusta yksi työyhteisömme suurimmista vahvuuksista.
• Työelämäsuhteita olen ensimmäisen opevuoteni aikana käyttänyt lähinnä apuna opetuksessa, en niinkään opiskelijoiden poluttamisessa työelämään.

Eettisesti ohjaava opettaja:

• Vuorovaikutustaitoni opiskelijoiden kanssa ovat suhteellisen hyvät. Yksilön kohtaamiseen tulisi hyvä löytää kuitenkin enemmän aikaa. Tässä haasteena on kuitenkin se, että en toimi vastuuvalmentajana työyhteisössäni, jolloin henkilökohtaiset kohtaamiset tapahtuvat opetuksen lomassa.
• Opetus- ja arviointimenetelmien osaaminen on toistaiseksi olematonta. Miten peilata opiskelijan osaamista ePerusteisiin? Tarvitseeko opiskelijoiden välille tehdä selkeää eroa, usein vahvuudet eri asioissa? Oman työyhteisön perehdytys tähän aiheeseen uupuu.
• Käytän digitaalisia työvälineitä kenties enemmän kuin moni aiempi metsäalan opettaja ja koetan sovittaa niiden käyttöä opetukseen soveltuvaksi. Tekniikan käyttö on tärkeä työelämätaito, jota etenkin aikuisopiskelijoille opetetaan aivan liian vähän.
• Opiskelijan urapolun suunnittelu tai yksilöllisten ratkaisujen löytäminen ei ole tällä hetkellä osana omaa työnkuvaani (pedagoginen pätevyys puuttuu). Omalta osaltani olen kuitenkin edistämässä opiskelijoiden yrittäjävalmiuksia.

Yhteiskunnallisesti aktiivinen opettaja:

• Tunnen alan työehtosopimusta, mutta muutoin ensimmäisen opevuoteni on painottunut opetustyöhön. Olen pyytänyt perehdytystä opetusalan ja työyhteisön käytänteisiin, mutta toistaiseksi tämä on puute, joka ei ole työssä korjaantunut.
• Seuraan jonkin verran opetusalan ja ammattialojen yhteiskunnallista keskustelua. Tähän tulisi kuitenkin löytyä enemmän aikaa ja mahdollisuuksia.

Opiskelijalähtöisyyden käsite

Opiskelijalähtöisyydessä opiskelijan tarpeet ohjaavat ja vaikuttavat koulutuspalvelun ja opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Opettajan tulisi siis jatkuvasti havainnoida oppijoiden tarpeita ja odotuksia opintojen suhteen. Samoin tulisi huomioida myös työelämän tarpeita alalle tulevien uusien osaajien suhteen.

Opiskelijalähtöisyyden perustana on opettajan kiinnostus ja kyky havaita oppijoiden kokemusmaailmaa ja kuunnella oppijoita. Läsnäolo, kunnioittava kohtaaminen ja kuuntelu ovat tärkeitä taitoja opettajalle. Opetuksessa oppiminen on siis kaksisuuntaista ja oppimista tapahtuu molempiin suuntiin. Oppiminen perustuu yhteistyöhön ja tarpeen mukaan myöskin opetuksen yksilöllistämiseen oppijoille.

Työyhteisön pedagogiset ja ammatilliset kehittämistarpeet

Viime vuosina ammatillisessa koulutuksessa on lisääntynyt tarve hankkia osaamista erityisesti erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden opetukseen ja ohjaukseen. Nuorison perustutkintokoulutuksessa jopa noin puolet tulee opiskelemaan harkinnanvaraisen valinnan kautta ja omaa muun muassa keskittymiseen ja ahdistukseen liittyviä diagnooseja. Erityisen tuen ohjaustaitoja tulisi siis olla myös tavallisella opetushenkilöstöllä, sillä tukipalveluiden resurssit eivät tule riittämään näiden opiskelijoiden ohjaamiseen. Myös aikuisopiskelijoissa on lisääntyvissä määrin mukana opiskelijoita, joilla on jokin keskittymistä vaikeuttava diagnoosi.

Yleisesti ottaen näen, että opettajien yksilötason ammatilliselle ja pedagogiselle oppimiselle tulisi jäädä riittävästi aikaa eli opetusresurssit olisi hyvä asettaa siihen nähden sopivalle tasolle. Näin varmistettaisiin opetuksen ja oppimateriaalien laatu, sekä opettajan pysyminen kiinni tuoreimmassa työelämätiedossa.

Ammattikasvatukseen ja pedagogiseen osaamiseen liittyvät kehittymistavoitteesi

• Oman opetustyylin ja käyttöteorian löytäminen
• Toimivien osallistamismenetelmien tuominen opetukseen (erityisesti verkkoluennot)
• Työ- ja teoriaopetuksen vuorottelun sopivan suhteen löytäminen. Erityisesti miten pedagogiikka tuodaan osaksi maastotyöskentelypäiviä (opetus vs.työnteko)
• Parempi tutkinnonosan sisältösuunnittelu ja aikataulutus.

Opetus- ja ohjaustyötä ohjaava pedagoginen käyttöteoria

Käyttöteoriani ei ole täysin vielä muotoutunut, sillä olen matkani alussa ja vasta muovaamassa sitä. Olen ajatellut käyttöteoriani muotoutuvan, ainakin haavemaailmassa, seuraavista elementeistä.

• kognitiivis-konstruktiivinen oppimiskäsitys; aikuisopiskelijoilla tiedon käsittely aiemman työelämän/elämänkokemuksen kautta, elinikäinen oppiminen, opiskelijan oma rooli oppimisessa tärkeä, oppimisen prosessin suunnittelu
• positiivisen oppimisen pedagogiikka: arvostava kohtaaminen, hyvän huomaaminen
• seikkailupedagogiikka: oppijan haastaminen kasvun alueelle
• kestävä kehitys osana kaikkien alojen ammatillista osaamista.

Pedagogisen osaamisen ja itsearviointitaitojen osoittaminen opinnoissa

• Oman työn palautteen vastaanottaminen ja käsittely
• itsereflektointi itsenäisesti ja tiimin kanssa reflektoiden
• itsearviointi mukaan osaamiskansion teksteihin.

Sisällöt ja toiminta, jotka tukevat omaa kehittymistäni opintojen aikana

Koska olen opettajana kokematon, niin uskon, että kaikesta tarjottavista sisällöistä on hyötyä opettajaksi kasvamisessa. Aiheita, joista voisi erityisesti olla hyötyä työelämässä voisivat olla erityinen tuki sekä erilaiset oppijat ja niiden huomioiminen. Tiimioppimisesta voisi olla hyötyä erityisesti käytännön töiden ohjaamisessa. Tiimioppiminen on myös tämän hetken työelämän yksi tärkeimmistä taidoista, sillä lähes kaikki alat vaativat vahvaa verkostoitumista ja yhteistyökykyä.

Toimintana minua tukee parhaiten käytännön harjoittelu eli askel askeleelta kehittyvä opetustyöni, jossa saan tukea ja palautetta kollegoilta. Kun talon tavat ovat jo tulleet tutuiksi ja ensimmäiset versiot opetusmateriaaleista on tehty ja tunnit demottu, niin työssä on enemmän mahdollisuuksia suunnitella ja arvioida opetuksen onnistumista. Toisten opettajien tuntien seuraaminen ja havainnointi auttaa varmasti löytämään omaan opetukseen uusia tapoja toteuttaa tunteja. Omalla alallani on mahdollisuus havainnoida kollegoita suhteellisen usein, sillä käytännön töissä opetuksessa on usein kaksi opettajaa mukana työturvallisuussyistä.

Omaa kehittymistäni ja oppimistani tukee usein asioiden tutkiminen, kysyminen ja vertailu. Hahmotan asioita käytännön tasolla paremmin kuin lukien. Insinöörinä minun on kuitenkin ensin löydettävä perustelut opittaville asioille ja sitoa ne osaksi käytännön kontekstia.

Millaisia kehittymistehtäviä haluan sisällyttää opintoihini, käytäntö ja aikataulutus

Millaisena toteutat osaamiskansiosi

Osaamiskansionani toimii tämä nettisivusto, johon materiaali tuodaan pääosin blogimuodossa, tarvittavilla medioilla ja asiakirjoilla täydentäen. Tekstejä/tehtäviä on mahdollista tarvittaessa kommentoida blogin kommenttikenttään.